Neiti Toipilainen

Salakavalasti livahti taas kaksi viikkoa… Mutta nyt Luci on leikattu! Kävimme perjantaina 27. päivä Haarajoen Eläinklinikalla Pekka Mannisella Mäntsälän suunnassa, samassa paikassa jossa kävimme pari kuukautta sitten ultrassa. Hintaa operaatiolle tuli yhteensä 260e, johon kuului itse sterilaatio, klinikkamaksu, kauluri, nukutus + lääkkeet, sekä lisäksi ihokasvaimen poisto (30e). Pääsimme siis samalla kertaa eroon myös vaivanneesta patista! Eikä hinta todellakaan päätä huimannut. En voi kuin kiitellä henkilökuntaa! Kaikki sujui erittäin jouhevasti ja ammattimaisesti. Suosittelen lämpimästi.

Luci alkoi heräilemään kunnolla autossa, ja vinkui sekavuuttaan. Kuulosti kamalalta :D. Kotona koko loppu päivä meni paikallaan maatessa, neiti ei suostunut juomaan tai syömään yhtään mitään (ja kun kyse on mega-ahmatista, omistajaa tietysti vähän hirvitti). Mutta normaaliahan tuo on. Vähän “pakkojuotin” sitä tuttipullolla, ettei ihan suu kuivuisi. Minulla oli ihan kiva koomapäivä koiran vierellä, istuin 9,5h telkkarin edessä :>.

Pikku potilas.

Viimeistään yöllä manasin tuuban (kaulurin) alimpaan helvettiin, Luci ei pystynyt yhtään rauhottumaan ja juoksu hädissään päin huonekaluja. Nukuin parin tunnun jaksoissa, ja päätin että kaulurin elämä oli nyt loppu, jotain muuta pitäisi keksiä. Niinpä Lucille väsättiin vanhasta t-paidasta hieno haalari, joka pysyy valjaiden kanssa hyvin päällä. Tyttösellä on nyt uusi lempinimi, “Pyjamabanaani” :). Haalari peittää hyvin sekä mahan leikkaushaavan, että reiden tupon. Lucia se ei näytä vaivaavan ollenkaan, joten kerrankin saan onnitella itseäni hyvästä ideasta!

Tähän mennessä Lulle on jo syönyt itse nappuloitaan, ja eilen tapahtui läpimurto kun se lähti haukkuen ovelle kun ovikello soi ;). Selvästi koiruli on palailemassa ennalleen.

Hyvinkään koirakylpylä

Luci veti hienosti vesifillarillaan koko puoli tuntia. Vesilelu oli taas kerran erittäin pop! Nyt Prinsessa Lucina is back, herkullisen siankorvan jälkeen hän vetäytyi tyynyihinsä lepäämään. Uimaseuralainen Bamse oli neitsytmatkallaan koirauinnin ihmeellisessä maailmassa, ja siihen verrattuna meni oikein lupaavasti (:

Hormonihörhöilyä

Luci-snautseri on tunnetaan nykyään nimellä Prinsessa Lucina. Hänen korkeutensa viettää päivät sängyssä pää tyynyllä. Prinsessa Lucinalle ei maistu rahvaanomaiset nappulat, eikä hän vaivaudu edes pöydän viereen tuijottamaan nälkäisen koiran silmillä, joka ei ole saanut ruokaa kertaakaan elämänsä aikana. Voi ei, eihän Prinsessa Lucina enää tuolle tasolle alennu! Ylhäisyydelle ei myöskään ole soveliasta kävellä ulkosalla näin huonolla säällä. Prinsessa käy mieluummin siron pikku lenkin (max. 10min), jonka jälkeen hän palaa valtaistuimelleen.

Prinsessa Lucinalla on valeraskaus.

Kyllä, se on meillä taas! Luulin, että tällä kertaa se vältettiin (tuo narttu kun leikki tulevaa äitiä jo varsinaisen astutuksen jälkeen – neiti osoittautui kuitenkin tyhjäksi), mutta ehei. Täällä on lelukoppa muuttunut pentukopaksi. Isästä en kyllä osaa sanoa mitään, jälkeläisenä kun on ollut niin piikkipallo, hirvi kuin haikin. Jotain mutanttikakaroita? Pentukatras on tuoreen äidin mieltymysjärjestyksessä muuttanut vaatekaappiini, josta ne tällä hetkellä valtaavat kokonaisen hyllyn.

Valeraskaudet ovat kyllä taas yksi erinomainen syy viedä Luci steriloitavaksi. Neidillä on tainnut olla valeraskaus jokaikisen juoksun jälkeen, joten sen lisäksi, että se puuhaa juoksujaan monta viikkoa, hormonihörhöily kestää siis yhteensä monta kuukautta. Ei kovin rapoisaa kaksi kertaa vuodessa. Koira stressaa, omistajan hermoja koetellaan eikä treeneistä tule yhtään mitään.

Lähitulevaisuudessa ohjelmassa on siis eläinlääkärikäynti, siitä lisää myöhemmin :).